Insinööri on yleiskäsite, mikä sisältää alleen ne insinöörit jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon, ne insinöörit jotka ovat saaneet ylemmän korkeakoulututkinnon, sekä diplomi – insinöörit, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Käsite sisältää myös muut ammatillisen korkea – asteen suorittaneet insinöörit. Muiden maiden käsitys insinööreistä vaihtelee, mutta vastaavien tutkintojen haltijat kuuluvat kaikki insinööreihin. Joissain maissa on erikseen tiukasti määrätty, ketkä saavat nimitystä käyttää ja esimerkiksi tekniikan tohtorin tai lisensiaatin tutkinnot suorittaneet voidaan myös laskea insinööreiksi. Insinööri voi työllistyä sekä palkkatöihin että aloittaa oman yrityksen.

Käsite, tai termi, itsessään otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1737, jolloin se esiintyi ranskalaisessa muodossa. Suomenkielinen sana muodostettiin ruotsinkielisestä ingenjör – sanasta, joka tarkoitti esimerkiksi maanmittarin nimitystä. Aikaisemmin armeijassa insinöörit nähtiin siltojen rakentamiseen, linnoittamiseen sekä räjähdystöihin erikoistuneena joukkona.

Mitä tutkintoja Suomessa tarvitaan insinööriksi valmistumiselle

Suomessa insinöörin ammattikorkeakoulu suoritetaan tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeatutkintona ja se kestää yleensä neljä vuotta. Tämä koulutus valmentaa opiskelijan hallinnon sekä teollisuuden työnjohto tehtäviin, tai keskijohdon tasoisiin viroihin. Aikaisemmin insinööriksi valmistuttiin ammatilliselta korkea – asteelta, mutta ammattikorkeakoulujen syntymisen jälkeen koulutus on siirtynyt näihin. Tutkinnot eivät itsessään eroa paljoakaan, mutta nimikkeeseen lisätään nykyisin tunnus AMK. Sisältö on muuttunut ajan kulkiessa eteenpäin ja teknologian kehittyessä. Jatkotutkintona voidaan suorittaa myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka on rinnastettavissa virallisesti ylempiin korkeakoulututkintoihin.

Mikäli suomessa halutaan valmistua diplomi – insinööriksi, täytyy hankkia ylempi korkeakoulututkinto. Tämän myöntää yliopiston teknillinen tiedekunta tai teknillinen yliopisto. Tutkinto itsessään on tieteellinen sekä akateeminen tutkinto ja siitä valmistutaan tutkimustyöhön, myyntityöhön, koulutuksen toteuttamiseen, sekä keski ja ylemmän johdon virkoihin. Tämän jälkeen on myös mahdollisuus jatkokoulutukseen, esimerkiksi tekniikan tohtoriksi tai tekniikan lisensiaatiksi. Vuonna 2005 koulutusohjelmaa muokattiin niin, että diplomi – insinööreiksi haluavien oli ensin käytävä alempi koreakoulututkinto, josta valmistutaan tekniikan kandidaatiksi.

Koulutusten vaativuuden takia alalle valmistunut työvoima on erittäin laadukasta ja sillä pystytään kilpailemaan helposti myös maailmanlaajuisilla markkinoilla. Vaikka koulutus onkin vaativa, se kerää jokavuosi tasaisen hakijamäärän, joista vain pieni osa hyväksytään sisään koulutusohjelmaan. Tällä pyritään varmistamaan että alan opiskelijoiden motiivit on kunnossa jo ennen koulutukseen pääsyä ja arvosanat ovat kohdallaan tarvittavissa oppiaineissa.